Askelten määrä, jonka otat 1 kilometrin aikana, on yksi yksinkertaisimmista ja käytännöllisimmistä tavoista arvioida omaa kuntoasi. Vaikka tämä voi vaikuttaa melko triviaaliin mittariin, askelten määrä voi kertoa paljon terveydestäsi ja fyysisestä kunnossasi. Erityisesti, kun puhutaan säännöllisestä liikunnasta ja sen vaikutuksista, askelmittari voi olla arvokas työkalu. Tässä artikkelissa käymme läpi, kuinka monta askelta on 1 km ja mitä se voi kertoa kunnostasi.
Vastaus siihen, kuinka monta askelta 1 kilometrillä otetaan, ei ole täysin yksiselitteinen, sillä se vaihtelee monen tekijän mukaan. Askeleen pituus riippuu esimerkiksi henkilön pituudesta, kävelytavasta ja nopeudesta. Keskimäärin aikuisen henkilön askel on noin 0,7–0,8 metriä pitkä. Tämän perusteella voidaan arvioida, että keskimäärin 1 kilometrin kävely vaatii noin 1 250–1 400 askelta.
Jos kävelet hitaasti tai normaalilla vauhdilla, askelten määrä voi olla lähempänä tuota 1 400 askelta, mutta nopeammassa kävelyvauhdissa askelia voi olla hieman vähemmän. Jos taas juokset, askeleiden määrä vähenee huomattavasti, sillä juostessa askelväli on yleensä pidempi.
Askelten määrä ei ole pelkästään matka- tai ajan mittari. Se voi kertoa paljon myös fyysisestä kunnostasi ja terveydentilastasi.
Jos otat 10 000 askelta päivässä, se on yleisesti pidetty merkkinä siitä, että olet aktiivinen ja pidät huolta kunnostasi. Useimmat terveysasiantuntijat suosittelevat vähintään 30 minuutin päivittäistä liikuntaa, joka vastaa noin 3 000–5 000 askelta. Jos kuljet 1 kilometrin kävelyä ja siihen menee esimerkiksi 1 300 askelta, se voi olla osa päivittäistä liikuntatavoitetta.
Pidempi askel, kuten pitkissä kävelyissä tai juoksussa, saattaa viitata siihen, että sinulla on hyvä lihaskestävyys ja kehonhallinta. Jos taas askel on lyhyempi ja askellat nopeasti, se voi olla merkki siitä, että keskityt enemmän nopeuteen kuin kestävyyskykyyn. Molemmilla on paikkansa terveellisen kunnon ylläpitämisessä.
Iän myötä askelpituus saattaa lyhentyä, mikä voi johtua nivelten jäykkyydestä tai heikommasta lihaskunnosta. Ikä ei kuitenkaan tarkoita, että et voisi parantaa askeltemäärääsi ja fyysistä kuntoasi. Säännöllinen liikunta voi jopa pidentää askelta ja lisätä kestävyyttä, vaikka ikä olisikin edennyt.
Jos tavoitteesi on parantaa omaa askelmäärääsi ja tätä kautta kuntoasi, on tärkeää valita oikeanlainen liikunta. Kävely, hölkkä ja juoksu ovat erinomaisia tapoja lisätä askelia. Voit myös käyttää askelmittaria tai älykelloa seurataaksesi päivittäistä askelmäärääsi. Tärkeintä on asettaa realistisia tavoitteita ja edetä asteittain.
Jos et ole tottunut liikuntaan, kannattaa aloittaa rauhallisesti ja lisätä matkaa tai intensiteettiä vähitellen. Pidä huolta siitä, että kehosi saa riittävästi palautumisaikaa ja venyttelet lihaksia säännöllisesti, jotta vältät rasitusvammat.
On myös syytä ottaa huomioon, että askelmittarit ja älykellot voivat vaihdella mittaustarkkuudeltaan. Jos mietit, minkä laitteen valitsisit, voit tutustua suomitoimittajaan, joka tarjoaa laajan valikoiman erilaisia askelmittareita ja aktiivisuusrannekkeita. On tärkeää valita luotettava laite, joka mittaa askeleesi tarkasti, jotta saat luotettavaa tietoa kuntosi seuraamiseen.
Ihanteellinen askelmäärä vaihtelee henkilökohtaisesti, mutta yleinen suositus on 10 000 askelta päivässä, mikä vastaa aktiivista elämäntapaa. Jos tämä tuntuu liian suurelta, aloita pienemmällä tavoitteella ja nosta sitä asteittain.